Hakemisto  Takaisin historiaa alkusivulle

Vanhoja tietoja Kajaanin kaupungista (ja kanavasuunnitelmasta Oulujärveen).

Oulun Wiikko-Sanomia 28.2.1829

kuva lehtijutusta

Kirjoitus on kopioitu Helsingin yliopiston historiallisen sanomalehtikirjaston sivulta.
Nykyaikaisilla kirjaimilla kirjoittanut sivuston ylläpitäjä.


(Tästä kirjoituksesta on jätetty suurin osa pois jutun pituudesta johtuen,)

Wanhoja Tietoja
Kajaanin kaupungista.

...
Tämä kaupunki on rakennettu Koiwukosken siwulle Paltamon pi-
täjääsä. Siitä paikasta on 14:jän penikulman paikkoin wenäjän rajalle
ja 16:en paikkoin Oulun kaupunkiin. Koskesa kaupungin siwulla on
hirwiä putous, jota Ämmäksi kuttutaan, 4:jää syltää korkia, ja niin
jyrkkä, että sitä ei ilmossa ikänä kukaan ole uskaltanut aikoakkaan we-
neellä laskia.
...
Sitten oli kaupunki taas wähän hyötynyt, mutta Ison wihan aikana oli taas
wäestön luku langennut niin että wuonna 1725 oli ainoastansa 24
köyhää asukasta kaupungisa. Sitten, ja erinomattain, owat tul-
leet paremmat ajat, eikä ole' enää wihollinen peljättäwänä Wenäjän
woimallisen waltakunnan suojasa. Jos myös, niinkuin on toiwottawa,
Armollisen Esiwallan hankkeista, wenet wäylä***) Karjalan ja Sawon
wesistä tulis awatuksi Oulu-järween, niin olis siitä epäilemättä tälle, en-
nen wanhaan paljon kärsineelle, pienelle kaupungille suuri hyödytys.
Toissa wuonna saatiin walmiiksi uusi tie Iinsalmen ja Kajaanin wälille,
jonka herrasa Edesmennyt, ijäti muistettawa, Keisarimme Aleksanderi,
käytyänsä Kajaanissa wuonna 1819, määräsi tehtäwäksi läpimaisin, ja
jonka warrella on wielä enimiten synkkää syänmaata.

***)Salmen kylästä Nurmisten Kappelista Kianto järween, kuulus olewan Maanselkä
matalin katkasta'. Tämän kylän paikoilla kuuluu Nurmisjärween lankiawan Haapa-
joeksi kuttuttawa oja, joka alkaa Maanselän suosta, parin penikulman paikkoin jär-
westä. Saman suon pohjaspuolelta alkaa Maanselän joeksi kuttuttawa toinen oja,
joka lankiaa Kianto-järween, Kajaanin Läänisä, ja kuuluu olewan pituuesta penikul-
man paikkoin. Näitten jokiin eli ojain latwain wäliä ei kuulu' olewan paljon päälle
puolen neljänneksen suota. Tästä luulis wäylän olewan helpon tehä' kaiwamalla
 Hakemisto  Takaisin historiaa alkusivulle